Määräaikainen työsuhde
Työsopimuslain mukaan työsopimus on aina voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä ja nimenomaisesti tehty määräaikaiseksi. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolon aikainen sijaisuus, työn kausiluonteisuus tai tietyn kertaluonteisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen.
Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.
Työsopimukseen tulisi merkitä määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Työsopimus voi päättyä tiettynä päivänä tai määrätyn työn tultua tehdyksi. Kun työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voida laillisesti irtisanoa ennen määräajan loppua. Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen kesken määräaikaisen työsopimuksen, on hän velvollinen maksamaan korvausta työntekijälle.
Myöskään työntekijä ei periaatteessa voi irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus vahingonkorvaukseen jos työntekijä jättää työnsä ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä. Useimmiten muuta osoitettavissa olevaa vahinkoa ei työnantajalle kuitenkaan synny, kuin mahdollisesti uuden työntekijän hankkimisesta aiheutuvat kulut.
Määräaikaisen työsopimuksen yhteydessä on mahdollista sopia myös koeajasta, joka saa kuitenkin olla korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta. Jos koeajasta on sovittu, työsopimus saadaan puolin ja toisin koeaikana purkaa määräajasta riippumatta.
Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ilman perusteltua syytä on kielletty. Jos työvoiman tarve on pysyvä, on työ teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Ilman perusteltua syytä tehtyjä peräkkäisiä eli ketjutettuja määräaikaisia sopimuksia pidetään yhtenä toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.
Etuuksien määräytymisen kannalta työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä työsopimuksia. Tällaisia etuuksia ovat mm. vuosiloman ansainta tai työsuhteen kestoon perustuvat palkkaetuudet.
Määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksien rajoittamisella pyritään estämään työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Jos määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei ole ollut lain mukaista perustetta, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva sen sovitusta määräaikaisuudesta huolimatta.
Työntekijän aloitteesta määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä vapaasti millä perusteella tahansa. Työsopimuslaki ei aseta rajoituksia määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle työntekijän omasta aloitteesta.
Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 2006:4, että määräaikaiseen työsopimukseen on ollut mahdollista ottaa myös irtisanomisehto. Tietyissä rajoissa on siten mahdollista tehdä myös sekamuotoinen työsopimus, joka on määräaikainen ja johon sisältyy irtisanomisehto.