Asianajotoimisto etusivu
Rekrytointi
(09) 3157 6852
info@kuusivaara.fi
8.00 - 18.00
Asianajaja Helsinki Tampere | Asianajotoimisto Kuusivaara Oy
  • Yhteystiedot
    • Asiakkaaksi
    • Helsingin toimisto
    • Tampereen toimisto
    • Lakimiesten suorat numerot
  • Asianajajat
  • Palvelut
    • Asunto- ja kiinteistökauppa
    • Työoikeus
    • Huoltajuusriidat
    • Avioliitto ja parisuhde
    • Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt
    • Perintöoikeus
    • Rikosoikeus-Talousrikokset
    • Rikoksen uhrin oikeusapu
    • Asunto-osakeyhtiöt
    • Vahingonkorvaus ja vakuutusoikeus
    • Kuluttajansuoja
  • Yrityksille
    • Liikejuridiikka
    • Rakentaminen ja kiinteistöt
    • Sopimusriidat ja sopimusoikeus
    • Saatavien perintä ja turvaaminen
  • Tietoa
    • Oikeustapauksia
    • Artikkeleita
  • Hintatietoja
    • Hinnasto
    • Oikeusturvavakuutus
    • Julkinen oikeusapu
  • Blogi
  • Verkkoasiointi
    • Henkilöllisyyden todentaminen
    • Oikeusturvavaltakirja
    • Asiakastietolomake
    • Pitkä valtakirja
    • Avioehtosopimus
  • English
  • Home
  • Sairausloma ja työnantajan oikeudet – mitä voidaan vaatia ja mitä ei?

Tag: työsuhde

Sairausloma ja työnantajan oikeudet – mitä voidaan vaatia ja mitä ei?

Sairauspoissaolot ovat yksi yleisimmistä työsuhteisiin liittyvistä jännitteistä. Työnantajilla on oikeus valvoa sairausloman asianmukaisuutta, mutta toimivaltuuksilla on rajansa – ja raja ylitetään useammin kuin voisi luulla.

Työnantajalla on oikeus vaatia lääkärintodistus sairauspoissaolosta. Vaatimuksen laajuudesta sovitaan yleensä työehtosopimuksessa tai työsopimuksessa. Monissa TES-sopimuksissa työnantajalla on oikeus edellyttää todistusta ensimmäisestä sairauspäivästä alkaen, jos sillä on perusteltu syy – esimerkiksi toistuvat lyhyet sairauslomat, jotka viittaavat mahdolliseen väärinkäyttöön.

Työnantajalla on myös oikeus ohjata sairauslomalla oleva työntekijä työterveyshuoltoon, jossa selvitetään työkyvyttömyys työsopimuksen mukaiseen työhön. Tämä on sallittua, ja itse asiassa se on usein molempien osapuolten edun mukaista koska nopea työterveyden arvio voi sekä nopeuttaa toipumista että selkiyttää työkyvyn arviointia. Työnantajan ei kuitenkaan pidä painostaa työntekijää olemaan sairauslomalla tai palaamaan töihin ennen lääkärin suositusta.

Sairausloman aikainen yhteydenpito on sallittua kohtuudella. Työnantaja voi olla yhteydessä sairauslomalla olevaan työntekijään esimerkiksi selvittääkseen sijaisjärjestelyt tai poissaolon keston. Sen sijaan työn teettäminen sairausloman aikana tai painostava yhteydenpito, joka häiritsee toipumista, ei ole sallittua.
Toistuvat tai pitkäaikaiset sairauspoissaolot voivat pitkällä aikavälillä muodostua henkilöperusteisen irtisanomisen perusteeksi. Tämä edellyttää kuitenkin varsin tarkkarajaisen menettelyn noudattamista: käsillä on oltava selvitys siitä, ettei töiden järjestely helpottaisi tilannetta, ja työntekijän työkyky ei palaa entiselleen. Sairauteen perustuva irtisanominen on kuitenkin mahdollista, mikäli työntekijä on pysyväisluonteisesti sairauden vuoksi kyvytön suorittamaan työsopimuksen mukaista työtä.

Aiheettomat epäilyt sairausloman väärinkäytöstä voivat johtaa työnantajan korvausvelvollisuuteen, jos epäily ei perustu asiallisiin havaintoihin. Jos olet työnantaja, jolla on huolia sairauspoissaolojen hallinnasta, tai työntekijä, joka on kokenut asiatonta kohtelua sairauslomansa aikana, voimme auttaa selvittämään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet tilanteessa.

CONTINUE READING

Kesälomalaki käytännössä – mitä jokaisen pitäisi tietää

Vuosilomalaki on kokonaisuus, johon liittyy paljon väärinkäsityksiä sekä työnantajien että työntekijöiden puolella. Kesä on hyvä ajankohta muistuttaa tärkeimmistä loman kertymiseen, palkkaan ja ajankohtaan liittyvistä säännöistä.

Loma kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana, joka on 1. huhtikuuta–31. maaliskuuta välinen aika. Alle vuoden kestäneessä työsuhteessa lomaa kertyy kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa kertymä on kaksi ja puoli päivää kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa neljän viikon lomaa alle vuoden työsuhteessa ja viiden viikon lomaa pidemmässä työsuhteessa. Yleensä neljä viikkoa pidetään kesällä 1.5.-30.9. välisenä aikana ja yksi viikko talvella.

Lomanmääräytymiskuukausi on sellainen kuukausi, jona työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivää tai vähintään 35 tuntia. Joissakin työsuhteissa, erityisesti osa-aikaisissa, sovelletaan tuntiperustetta. Tärkeää on huomata, että myös sairausloma, äitiysvapaa ja isyysvapaa kerryttävät lomaa tiettyyn rajaan asti.

Lomapalkka ja lomakorvaus lasketaan eri tavoin. Kuukausipalkkaiset saavat lomapalkaksi saman kuukausipalkan, joka heillä on lomalle lähtiessä. Tuntipalkkaisilla lomapalkka lasketaan laskentakaavalla: lomapäivien lukumäärä × keskipäiväansio × kerroin. Vaihtelevan palkan saajilla lomapalkan laskennassa käytetään prosenttiperustetta – tyypillisesti 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansioista. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä, jos lomat ovat pitämättä.

Lomaraha ei ole lakisääteinen oikeus vaan se perustuu aina työehtosopimukseen. Sopimuksettomilla aloilla, joihin ei sovelleta mitään TES:sta, lomarahaa ei ole velvollisuutta maksaa. Tämä yllättää joskus sellaisia työntekijöitä, jotka ovat tottuneet lomarahaan edellisestä työsuhteestaan.

Loman ajankohdasta päättää lähtökohtaisesti työnantaja, mutta huomioon on otettava lain mukaiset rajoitukset. Kesäloma on annettava pääsääntöisesti 2. toukokuuta ja 30. syyskuuta välillä. Jos työnantaja siirtää sovittua lomaa, hän on velvollinen korvaamaan siitä aiheutuneet kustannukset.

CONTINUE READING

Määräaikainen työsuhde

Työsopimuslain mukaan työsopimus on aina voimassa toistaiseksi, ellei sitä ole perustellusta syystä ja nimenomaisesti tehty määräaikaiseksi. Määräaikainen sopimus voidaan tehdä vain, jos siihen on perusteltu syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolon aikainen sijaisuus, työn kausiluonteisuus tai tietyn kertaluonteisen työn tai työkokonaisuuden teettäminen. 

Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana.

Työsopimukseen tulisi merkitä määräaikaisuuden syy ja milloin määräaikaisuus päättyy. Työsopimus voi päättyä tiettynä päivänä tai määrätyn työn tultua tehdyksi. Kun työsopimus on määräaikainen, työntekijää ei voida laillisesti irtisanoa ennen määräajan loppua. Jos työnantaja irtisanoo työsuhteen kesken määräaikaisen työsopimuksen, on hän velvollinen maksamaan korvausta työntekijälle.

Myöskään työntekijä ei periaatteessa voi irtisanoutua ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy. Lähtökohtaisesti työnantajalla on oikeus vahingonkorvaukseen jos työntekijä jättää työnsä ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä. Useimmiten muuta osoitettavissa olevaa vahinkoa ei työnantajalle kuitenkaan synny, kuin mahdollisesti uuden työntekijän hankkimisesta aiheutuvat kulut.

Määräaikaisen työsopimuksen yhteydessä on mahdollista sopia myös koeajasta, joka saa kuitenkin olla korkeintaan puolet määräaikaisen työsuhteen kestosta. Jos koeajasta on sovittu, työsopimus saadaan puolin ja toisin koeaikana purkaa määräajasta riippumatta.

Määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen ilman perusteltua syytä on kielletty. Jos työvoiman tarve on pysyvä, on työ teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Ilman perusteltua syytä tehtyjä peräkkäisiä eli ketjutettuja määräaikaisia sopimuksia pidetään yhtenä toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena.

Etuuksien määräytymisen kannalta työsuhteen katsotaan jatkuneen yhdenjaksoisesti, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömiä työsopimuksia. Tällaisia etuuksia ovat mm. vuosiloman ansainta tai työsuhteen kestoon perustuvat palkkaetuudet.

Määräaikaisten työsopimusten käyttömahdollisuuksien rajoittamisella pyritään estämään työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen.  Jos määräaikaisen työsopimuksen käytölle ei ole ollut  lain mukaista perustetta, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva sen sovitusta määräaikaisuudesta huolimatta.

Työntekijän aloitteesta määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä vapaasti millä perusteella tahansa. Työsopimuslaki ei aseta rajoituksia määräaikaisen työsopimuksen solmimiselle työntekijän omasta aloitteesta.

Korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 2006:4, että määräaikaiseen työsopimukseen on ollut mahdollista ottaa myös irtisanomisehto. Tietyissä rajoissa on siten mahdollista tehdä myös sekamuotoinen työsopimus, joka on määräaikainen ja johon sisältyy irtisanomisehto.

CONTINUE READING

Haemme oikeustieteen opiskelijaa osa-aikaiseen työsuhteeseen

Haemme reipasta ja oma-aloitteista oikeustieteen ylioppilasta osa-aikaiseen työsuhteeseen Helsinkiin. Toimistomme sijaitsee Hietalahdessa.

Hakemallamme opiskelijalla on mahdollisuus työskennellä toimistollamme 1-3 päivänä viikossa työtilanteesta riippuen.

Työtehtäviin kuuluvat:

-yleiset toimistotehtävät
-toimeksiantojen hallintaan liittyvät tehtävät
-asianajajan avustaminen toimeksiantojen hoitamisessa
-asiakirjojen laatiminen
-osaamistason mukaisesti muut tehtävät

Edellytämme englannin kielen taitoa. Toivomme aktiivista ja vastuuntuntoista otetta työskentelyyn. Reipas ja innostunut asenne on kuitenkin tärkein valintaperuste.

Tehtävässä on mahdollisuus tutustua monipuolisesti juridiikan eri osa-alueisiin pienessä asianajotoimistossa. Työ alkaisi sopimuksen mukaan syksyn 2020 aikana. Tehtävä täytetään sopivan henkilön löydyttyä.

Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen asianajaja Jyrki Kuusivaaralle sähköpostitse jk@kuusivaara.fi. Liitä mukaan CV ja opintosuoritusote.

CONTINUE READING

Pyydä yhteydenottoa puhelimitse
Asianajotoimiston sertifikaatti

Google arvosteluja IconGoogle arvosteluja

4,9 34 arvostelua

Meistä sanottua Kirjoita arvostelu

Asianajajien yhteisömerkki

Helsingin toimisto

Ruoholahdenranta 1 E, 2. krs
FI-00180 Helsinki
Puhelin (09) 3157 6852

Yleiset sopimusehdot (toimeksiannon sopimusehdot)

Tampereen toimisto

Verstaankatu 2 C (katutaso)
FI-33100 Tampere
Puhelin 050 535 7467
Asianajotoimisto Tampere

Lakimiesten suorat numerot / directly

Jyrki Kuusivaara
050 535 7467

© 2002 - 2026 Asianajotoimisto Kuusivaara Oy

  • Yhteystiedot
  • Asianajajat
  • Palvelut
  • Yrityksille
  • Tietoa
  • Hintatietoja
  • Blogi
  • Verkkoasiointi
  • English
We use cookies on our website to give you the most relevant experience by remembering your preferences and repeat visits. By clicking “Accept All”, you consent to the use of ALL the cookies. However, you may visit "Cookie Settings" to provide a controlled consent.
EvästeasetuksetHyväksy kaikki
Muokkaa suostumusta

Tietoja

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi, kun selaat sivustoa. Näistä tarpeellisiksi luokitellut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintojen toiminnalle. Käytämme myös kolmannen osapuolen evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, kuinka käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus kieltäytyä näistä evästeistä. Joidenkin evästeiden käytöstä poistaminen voi vaikuttaa selauskokemukseesi.
Tilastolliset evästeet
Verkkoanalytiikkatyökalut (Google Analytics ja Google Tag Manager) auttavat meitä ymmärtämään, miten asiakkaamme käyttävät sivustoamme ja mistä he sinne saapuvat.
Välttämättömät evästeet
SAVE & ACCEPT