Työsuhteen päättäminen epärehellisyyden perusteella

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa purkaa työntekijän työsuhteen päättymään heti vain erittäin painavasta syystä. Työntekijän rikollinen tai epärehellinen toiminta työnantajaa kohtaan on lähes aina tällainen erittäin painava syy. Esimerkiksi työnantajan omaisuuteen kohdistunut vähäinenkin omaisuusrikos oikeuttaa työnantajan useimmissa tapauksissa purkamaan rikokseen syyllistyneen työntekijän työsuhteen heti.

Tämä perustuu siihen, että työnantajan omaisuuteen kohdistunut työntekijän väärinkäytös rikkoo vakavasti sen luottamuksen, jonka työsuhteessa edellytetään olevan työntekijän ja työnantajan välillä. Tämän vuoksi ratkaisevaa epärehellisyystapauksissa ei ole rikoksella saadun hyödyn määrä. Työnantajalla on oikeus edellyttää ehdotonta rehellisyyttä työntekijöiltään.

Todistelua koskevien sääntöjen mukaan työnantajan tulee kuitenkin osoittaa työntekijän syyllistyneen tahalliseen rikokseen tai epärehellisyyteen, mikäli työnantaja haluaa purkaa työsuhteen. Jollei tahallisesta rikoksesta ole pitävää näyttöä, ei työnantaja voi laillisesti purkaa työntekijän työsuhdetta. Jos työntekijällä on esimerkiksi ollut lupa ottaa työnantajan omaisuutta itselleen, ei kysymys luonnollisestikaan ole tahallisesta rikoksesta. Tilanne on sama jos työntekijä toimii yrityksessä noudatetun käytännön mukaisesti. Edelleen jos työntekijä on selvästi erehtynyt, ei kyse voi olla tahallisesta epärehellisyydestä.

Näytön työntekijän rikollisesta menettelystä tulisi olla yksiselitteinen, koska työsopimuksen purkaminen omaisuusrikoksen tai muun epärehellisyyden perusteella leimaa työntekijän voimakkaasti ja sitä kautta aiheuttaa hänelle suuria vaikeuksia mm. uudelleentyöllistymisen suhteen. Jos työnantaja kuitenkin purkaa työsuhteen epärehellisyyden perusteella, eikä tämän jälkeen pysty näyttämään epärehellisyyttä toteen, on työntekijällä oikeus saada työnantajalta korvauksia työsuhteen laittomasta päättämisestä.

Työntekijän kannalta lieventävinä seikkoina epärehellisyystapauksissa pidetään yleensä työsuhteen pituutta, aiempaa nuhteetonta työskentelyä ja epärehellisyydellä hankitun omaisuuden vähäistä arvoa. Tällaisissa tapauksissa työnantajalla on yleensä pelkästään oikeus irtisanoa työsopimus irtisanomisaikaa noudattaen mutta ei purkaa sitä päättymään heti.

Jos työnantaja itse on aiemmin suhtautunut epärehellisyystapauksiin siten, että ne eivät aina johda työsuhteen purkamiseen on oikeuskäytännössäkin voitu helposti katsoa, ettei selväkään epärehellisyys oikeuta purkamaan työsuhdetta. Työtuomioistuin on mm. eräässä ratkaisussa katsonut, että työnantajalla oli oikeus irtisanoa työsuhde, kun työntekijä oli tahallaan täyttänyt väärin palkanmaksun perusteena olleen urakkatyöilmoituksensa (TT:2003-21). Työnantajalla ei kuitenkaan ollut oikeutta purkaa työsuhdetta päättymään heti mm. koska se aiemmin oli vastaavanlaisessa tapauksessa antanut työntekijälle vain varoituksen eikä työsuhdetta ollut purettu.

Mikäli työntekijän rikos kohdistuu työnantajan asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin, on työnantajalla samanlainen purkuoikeus kuin siinä tapauksessa, että rikos on kohdistunut työnantajaan itseensä. Työajan ulkopuolella tapahtuneet omaisuus- tai muut rikokset eivät yleensä oikeuta päättämään työsuhdetta, ellei työntekijän työtehtävä sitten ole sen luonteinen, että rikos vaikuttaa hänen kykyynsä selviytyä tehtävistään tai rikoksella on kielteinen vaikutus työnantajan maineeseen.