Asianajotoimisto etusivu
Rekrytointi
(09) 3157 6852
info@kuusivaara.fi
Ma-Pe 8.00 - 17.00
Asianajotoimisto Kuusivaara Oy  | oikeudenkäyntiin erikoistunut Asianajaja
  • Yhteystiedot
    • Helsingin toimisto
    • Tampereen toimisto
    • Lakimiesten suorat numerot
    • Videoneuvottelu
  • Asianajajat
  • Palvelut
    • Asunto- ja kiinteistökauppa
    • Työoikeus
    • Huoltajuusriidat
    • Avioliitto ja parisuhde
    • Oikeudenkäynnit ja välimiesmenettelyt
    • Perintöoikeus
    • Rikosoikeus-Talousrikokset
    • Rikoksen uhrin oikeusapu
  • Yrityksille
    • Liikejuridiikka
    • Rakentaminen ja kiinteistöt
    • Sopimusriidat ja sopimusoikeus
  • Tietoa
    • Oikeustapauksia
    • Artikkeleita
  • Hintatietoja
    • Hinnasto
    • Oikeusturvavakuutus
    • Julkinen oikeusapu
  • Blogi
  • Verkkoasiointi
    • Henkilöllisyyden todentaminen
    • Oikeusturvavaltakirja
    • Asiakastietolomake
    • Pitkä valtakirja
  • EnglishEnglish
  • Home
  • Portfolio

Portfolio

vene2-scaled.jpg?fit=1200%2C569&ssl=1

Hinta-arvio ja elinkeinonharjoittajan pidätysoikeus

Kun viet autosi korjattavaksi, työstä esitettävä lasku on syytä maksaa. Muussa tapauksessa auton huoltoliike saa pidättää autosi ja pahimmassa tapauksessa myy sen laskunsa hoitamiseksi. Mutta mitä tehdä, jos huoltoliike on antanut korjauksesta hinta-arvion ja lasku onkin yllättäen paljon hinta-arviota suurempi ?

Asiakkaamme joutui tällaiseen tilanteeseen, kun hänen veneensä rikkoutui veneilykauden alussa. Hänen veneensä toimitettiin veneiden huoltoliikkeeseen korjattavaksi. Huoltoliike antoi korjauksista hinta-arvion asiakkaamme sähköpostiin käyttäen hinta-arviosta nimitystä ”työarvio”. Arvio sisälsi myös joitakin varaosia ja korjaustyössä tarpeellisia tarvikkeita. Asiakkaamme yllättyi, kun huoltoliike esitti hänelle töiden jälkeen laskunsa. Hinta-arvion mukaan 5.000 euron korjaustyö olikin yllättäen muuttunut noin 9.000 euron kokonaislaskuksi.

Asiakkaamme teki laskusta reklamaation huoltoliikkeelle, koska hinta-arvio oli ylittynyt huomattavasti. Kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan kuluttajalle annettu hinta-arvio voidaan ylittää korkeintaan 15 %:lla. Veneen huoltoliike selitti hinta-arvion ylitystä sillä, että sen antama ”työarvio” ei liikkeen mukaan sisältänyt korjaustyössä käytettyjä varaosia ja tarvikkeita vaan ainoastaan työn osuuden. Päämiehemme ei hyväksynyt asiaa ja maksoi laskusta ainoastaan riidattoman osuuden ja jätti suorittamatta saamiensa oikeudellisten ohjeiden mukaisesti liiallisen osuuden laskusta. Tämän jälkeen veneen huoltoliike ilmoitti käyttävänsä elinkeinonharjoittajan pidätysoikeutta ja esti päämiestämme noutamasta venettään.

Saatoimme asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Päämiehemme vaati vahvistettavaksi, että huoltoliikkeellä ei ollut oikeutta pidättää venettä minkä lisäksi vaadimme päämiehemme puolesta vahingonkorvausta veneen käyttöhyödyn menetyksestä pidätysoikeuden käyttämisen ajalta. Jutussa käsiteltiin mm. sitä kysymystä, että oliko huoltoliikkeen antama ”työarvio” varsinainen hinta-arvio. Kuluttajansuojalain 8 luvun 24 §:n 2 momentin mukaan kuluttajalle annettu hinta-arvio on palveluksesta perittävä kokonaishinta, jollei muuta ole sovittu. Hinta-arvio sisältää siten myös osat ja tarvikkeet, jollei muuta ole nimenomaisesti sovittu.

Käräjäoikeus päätyi siihen lopputulokseen, että huoltoliikkeen antama työarvio oli kuluttajansuojalaissa tarkoitettu hinta-arvio, jota ei ollut mahdollista ylittää enempää kuin 15 %. Johtopäätökseen käräjäoikeus päätyi mm. siitä syystä, että työarviossa oli lueteltu myös varaosia ja tarvikkeita eikä pelkästään työtä. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että epäselvyyttä hinta-arvion sisällön suhteen oli tulkittava laatijansa eli huoltoliikkeen vahingoksi. Käräjäoikeus vahvisti, että huoltoliikkeellä ei ollut oikeutta pidättää päämiehemme venettä ja velvoitti huoltoliikkeen luovuttamaan veneen päämiehellemme. Lisäksi käräjäoikeus velvoitti huoltoliikkeen maksamaan päämiehellemme vahingonkorvausta veneen käyttöhyödyn menetyksestä kahdelta veneilykaudelta, koska veneen pidätys oli estänyt veneilyn kahtena peräkkäisenä kesänä. Kuluttajan oikeudesta vahingonkorvaukseen on säädetty kuluttajansuojalain 8 luvun 10 §.ssä. Huoltoliike velvoitettiin korvaamaan myös päämiehemme oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Elinkeinonharjoittajan pidätysoikeus on voimakas väline, jolla elinkeinonharjoittaja voi turvata saatavansa suorituksen. Siitä on säädetty kuluttajansuojalain 8 luvun 31 §:ssä. Olennaista pidätysoikeuden pätevyyden kannalta on se, että irtaimen esineen on oltava elinkeinonharjoittajan hallussa ja saatavan on perustuttava nimenomaisesti tuohon esineeseen kohdistuvaan työsuoritukseen. Pidätysoikeutta on käytettävä harkiten tilanteessa, jossa kuluttajan maksuvelvollisuus on epäselvä tai riidanalainen.

CONTINUE READING

välittäjän_virhe-e1515256749420.jpg?fit=200%2C227&ssl=1

Kiinteistönvälittäjä sadan tonnin korvauksiin välittämästään kaupasta

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi tuomion kiinteistönvälittäjän korvausvastuuseen liittyvässä jutussa marraskuussa 2017. Päämiehemme oli tehnyt kaupan suuresta omakotitalosta kauniilla rinnetontilla. Kauppaan sisältyi lisäksi mm. autotalli, kaksi saunaa sekä laituri järven rannassa. Kaupan välitti tunnettu ja hyvämaineinen kiinteistönvälittäjä ja kauppahinta oli useita satoja tuhansia euroja.

Päämiehemme joutui vaikeaan tilanteeseen kun kaupanteon jälkeen ilmeni, että lähes kaikki kiinteistön rakennukset oli rakennettu ilman asianmukaisia rakennuslupia. Mikä vakavinta, osa kiinteistöstä oli kaavassa merkitty rakennuskieltoalueeksi, jolle ei olisi saanut rakentaa mitään. Tästä huolimatta tontille oli rakennettu runsaasti erilaisia rakennuksia ja rakennelmia ilman, että lupia oli edes haettu.

Päämiehemme oli yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ja sai kauhukseen tietää että suurimmalla osalla kohteen rakennuksista ei ollut rakennuslupia lainkaan. Hän koetti korjata tilanteen hakemalla lupia rakennuksille taannehtivasti mutta vain osalle luvattomista rakennuksista saatiin hankittua luvat. Loput rakennuksista jäivät luvattomiksi ja viime kädessä niitä uhkasi jopa viranomaisten purkuvelvoite.

Kysymyksessä oli maakaaren 2 luvun 18 §:n mukainen vallintavirhe. Myyjä oli antanut ostajalle virheellisen tiedon kiinteistön käyttöön vaikuttavasta kaavasta ja rakennuslupien puuttumisesta. Vaikeaksi asian teki se, että myyjä osoittautui varattomaksi tahoksi jolla ei ollut taloudellista kykyä vastata kaupasta. Kauppahintakin oli jo ehditty käyttää myyjän velkojen maksuun. Siten oikeudelliset toimenpiteet myyjää kohtaan näyttivät hyödyttömiltä.

Kaupan välittäneellä välitysliikkeellä on kuitenkin ollut velvollisuus suorittaa välitystehtävä huolellisesti hyvää välitystapaa noudattaen ja tällöin myös huomioida ostajan edut. Välitysliikkeellä on ostajaa kohtaan tiedonantovelvollisuus kaupan kohteen ominaisuukista. Välityslain 9 §:n mukaisen yleisen tiedonantovelvollisuuden täyttäminen edellyttää, että välittäjä tarvittaessa oma-aloitteisesti selvittää eri ulkopuolisilta tahoilta kuten viranomaisilta kaupantekoon vaikuttavat tiedot. Yleensä välittäjän täytyy aina hankkia kohteen rakennuslupia koskevat tiedot.

Välittäjällä on myös selonottovelvollisuus. Välittäjälle välityslain 11 §:n mukaan kuuluva selonottovelvollisuus jaetaan yleiseen ja erityiseen selonottovelvollisuuteen. Yleiseen selonottovelvollisuuteen kuuluu se, että välittäjän on aina selvitettävä vähimmäistiedot välityskohteesta, kuten välityslaissa, asuntotietoasetuksessa ja kuluttajansuojalaissa säädetään. Erityisellä selonottovelvollisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa välittäjä on saanut syyn epäillä jotakin tietoa. Välittäjän on tällöin selvitettävä tiedon merkitys tai oikeellisuus.

Päämiehemme kääntyi tilanteessa asianajotoimistomme puoleen. Arvioimme, että kiinteistönvälittäjä oli tässä tapauksessa toiminut huolimattomasti ostajaa kohtaan korvausvelvollisuuden synnyttävällä tavalla. Suosittelimme korvausvaatimuksen kohdistamista välittäjän työnantajana olleeseen välitysliikkeeseen. Kun se kiisti korvausvastuunsa haastoimme välitysliikkeen vastaajaksi käräjäoikeuteen.

Tässä tapauksessa käräjäoikeus katsoi, että kiinteistönvälittäjä oli laiminlyönyt velvollisuutensa ja toiminut huolimattomasti. Kiinteistönvälittäjä tai kukaan muukaan välitysliikkeessä työskennellyt ei ollut lainkaan ollut yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan rakennuslupien selvittämiseksi. Myös kohteen kaavoitustilanne oli kokonaan jätetty selvittämättä. Käräjäoikeuden mukaan välitysliike oli jo näillä menettelyillään laiminlyönyt yleisen selonottovelvollisuutensa.

Käräjäoikeuden mielestä välitysliikkeen tietoon on lisäksi välitystehtävän aikana tullut tai olisi ainakin pitänyt tulla useita lupakysymyksiin liittyviä epätavallisia seikkoja ja ristiriitaisuuksia. Välitysliikkeelle oli tämän vuoksi syntynyt erityinen velvollisuus ryhtyä selvittämään asiaa. Kun se ei ollut selvittänyt tietoonsa tulleita ristiriitaisuuksia oli se rikkonut myös erityisen selonottovelvollisuutensa.

Käräjäoikeus katsoi kiinteistönvälittäjän toimineen huolimattomasti. Ostajalle oli syntynyt huolimattomuuden vuoksi vahinkoa. Välityslain 14 §:n mukaan toimeksiantajan vastapuolella on oikeus saada välitysliikkeeltä korvaus vahingosta, jonka välitysliikkeen virheellinen menettely on hänelle aiheuttanut.

Käräjäoikeus tuomitsikin välitysliikkeen suorittamaan ostajalle lähes 100.000,00 euroa korvauksia ja korvaamaan päämiehemme oikeudenkäyntikulut.

Juttua käräjäoikeudessa on hoitanut asianajaja Jyrki Kuusivaara. Toimistomme hoitaa jatkuvasti erilaisia kiinteistö- ja asuntokauppoihin liittyviä juttuja ympäri Suomen.

CONTINUE READING

korkein-oikeus.jpg?fit=200%2C200&ssl=1

Korkein oikeus linjasi irtisanomisoikeutta

muun työn tarjoamisvelvoite

Korkein oikeus antoi 8.6.2017 ennakkoratkaisun työnantajan oikeudesta irtisanoa työntekijöitään tilanteessa, jossa työnantaja vähentää työvoimaa ja samanaikaisesti teettää työtä tarvittaessa töihin kutsuttavilla työntekijöillä.

Turun lentoasemalla työskennellyt asiakkaamme irtisanottiin toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta. Irtisanomisen syyksi yhtiö ilmoitti tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Työnantaja oli kuitenkin ennen asiakkaamme irtisanomista ja tämän jälkeen käyttänyt samoissa työtehtävissä useita niin sanottuja tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä.

Ryhdyimme yhdessä asiakkaamme ja tämän ammattiliiton kanssa selvittämään tilannetta ja tulimme siihen tulokseen, että asiakkaamme työsuhteen päättäminen ja samanaikaisesti muiden työntekijöiden käyttäminen samoihin työtehtäviin ei ollut lainmukaista. Haastoimme työnantajan vastaajaksi Vantaan käräjäoikeuteen ja vaadimme yhtiöltä korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.

Alemmat oikeudet hylkäsivät vaatimukset

Käräjäoikeuden mukaan yhtiössä tarjolla ollut työ oli olennaisesti ja pysyvästi vähentynyt. Se katsoi, että tarvittaessa työhön kutsuttavia työntekijöitä ei voitu pitää uusina työntekijöinä, minkä vuoksi työnantaja ei ollut pyrkinyt asiakkaamme työsuhdeturvan kiertämiseen. Näillä perusteilla irtisanominen ei käräjäoikeuden mukaan ollut laiton. Käräjäoikeus hylkäsi kanteemme.

Valitimme asiasta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Pitkä oikeustaistelu palkittiin

Emme tyytyneet hovioikeuden ratkaisuun, vaan lähdimme hakemaan Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, joka asiakkaallemme myös myönnettiin.

Korkein oikeus päätyi tuomiossaan eri tulokseen kuin alemmat oikeusasteet. Sen mukaan tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden jokainen työvuoro muodosti oman määräaikaisen työsopimuksensa ja siksi näitä työntekijöitä voitiin pitää uusina työntekijöinä.

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen asiallisesta ja painavasta syystä. Työnantajalla ei ole kuitenkaan oikeutta irtisanoa työntekijää, jos työnantaja on ottanut ennen irtisanomista tai sen jälkeen uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin.

Korkeimman oikeuden mukaan työnantajan olisi tullut tarjota ensisijaisesti asiakkaallemme työtä, jota se tarvittaessa työhön kutsuttavilla työntekijöillä teetti. Tämän vuoksi asiakkaamme työsuhteen irtisanominen oli ollut laiton. Tuomiossaan korkein oikeus korosti työn tarjoamisvelvoitteen merkitystä.

Näin ollen Korkein oikeus kumosi hovioikeuden ja käräjäoikeuden tuomiot. Työnantaja velvoitettiin maksamaan asiakkaallemme korvausta 4 kuukauden palkkaa vastaava määrä työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Tämän lisäksi työnantaja velvoitettiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.

Lue koko korkeimman oikeuden tuomio tästä: KKO 2017:39

Työntekijää avusti asiassa asianajaja Jyrki Kuusivaara.

CONTINUE READING

raskaussyrjintä.jpg?fit=531%2C353&ssl=1

Potkut raskauden takia

syrjintä raskauden takia

Koeaikana raskaaksi tullut ja tämän jälkeen potkut saanut asiakkaamme saa korvauksia entiseltä työnantajaltaan. Helsingin käräjäoikeus velvoitti 29.5.2017 antamallaan tuomiolla työnantajan maksamaan korvausta työsuhteen laittomasta irtisanomisesta sekä tasa-arvolain mukaista hyvitystä sukupuolen perusteella tapahtuneesta syrjinnästä. Lisäksi työnantaja velvoitettiin korvaamaan asiakkaamme oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Kun asiakkaamme työnantaja sai tietää tämän raskaudesta, alettiin hänen työsuorituksistaan etsiä virheitä. Lopulta työsuhde purettiin koeajan perusteella noin kuukauden kuluttua siitä, kun työnantaja oli saanut tiedon raskaudesta. Potkut olivat asiakkaamme mielestä perusteettomat.

Syrjintäolettama syntyi

Tyypillisimmin raskauteen perustuva syrjintä tapahtuu koeajalla. Kun pomo saa tietää raskaudesta, työsuhdetta ei enää jatketakaan. Työnantaja saa päättää työsuhteen koeajalla mutta perusteen täytyy olla asiallinen. Päätös purkaa työsuhde koeajalla ei saa perustua raskauteen.

Jos työnantaja päättää työsopimuksen koeajalla, ja työntekijällä on syytä epäillä, että päätös perustui raskauteen, tarvitaan näyttöä ja todisteita. Syrjintäepäilyyn on syytä tarttua kiinni heti, sillä ilman todisteita menettelyyn on vaikea puuttua.

Asiakkaamme vaikeudet alkoivat, kun hän kertoi raskaudestaan työnantajalle. Työnantaja arvosteli asiakastamme voimakkain sanakääntein tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan vielä todistanut syrjintäepäilyä, vaikka asiakkaamme itse tiesikin, että häntä oli syrjitty.

Asiakkaamme onneksi lakiin kirjattu syrjintäolettama osoittautui arvokkaaksi. Kun työnantaja oli tullut tietoiseksi asiakkaamme raskaudesta ennen koeaikapurkua, oli syntynyt syrjintäolettama. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan velvollisuutena oikeudenkäynnissä oli näyttää toteen se, että koeaikapurku perustui asiallisiin syihin. Asiallisia perusteita olisivat esimerkiksi työtehtävien laiminlyönnit.

Lakituvassa työnantajalla ei ollut näyttöä

Työnantaja väitti oikeudenkäynnissä työntekijän syyllistyneen lukuisiin erilaisiin virheisiin työtehtäviensä suorittamisessa. Työnantajan edustajan mukaan asiakkaamme ei kyennyt omaksumaan yhtäkään hänelle opastettua työtehtävää työsuhteensa aikana.

Työntekijän lisäksi yrityksessä oli kuitenkin työskennellyt myös tämän työkavereita. Asianajajan avustuksella heidät kutsuttiin todistamaan väitetyistä laiminlyönneistä ja osaamattomuudesta. Heillä ei ollutkaan mitään havaintoja väitetyistä laiminlyönneistä ja pystyimme osoittamaan työnantajan väitteet vääriksi.

Työnantajan todettiin purkaneen asiakkaamme työsuhteen laittomasti, koska purkaminen johtui raskaudesta. Lisäksi työnantajan katsottiin syyllistyneen tasa-arvolain mukaisen syrjinnän kiellon rikkomiseen.

Laki kieltää yksiselitteisesti raskaussyrjinnän. Siitä huolimatta on vieläkin melko tavallista, että tieto naisen raskaudesta vaikuttaa jollain tavoin hänen työsuhteeseensa. Kyse on merkittävästä ongelmasta, jonka suhteen yhteiskunnassa tulisi olla nollatoleranssi. Jos tarvitset oikeudellista apua syrjintäepäilyn vuoksi, ota meihin yhteyttä. Lisätietoja oikeuksistasi voit saada tasa-arvovaltuutetun julkaisemalta raskaussyrjintä -sivustolta.

Työntekijää avusti asiassa asianajaja Jyrki Kuusivaara.

CONTINUE READING

Luottamuspula-e1496669638772.jpg?fit=300%2C298&ssl=1

Työsuhde irtisanottiin luottamuspulan takia

Luottamuspula

Työntekijää epäiltiin epärehellisyydestä. Epäilys osoitettiin vääräksi mutta silti työnantaja irtisanoi työsuhteen luottamuspulaan vedoten.

CONTINUE READING

810-students-ius-1208-464.jpg?fit=800%2C533&ssl=1

Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys, muuttaminen ja moitekanne

Helsingin hovioikeus on 6.10.2016 antanut mielenkiintoisen ratkaisun asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevassa asiassa. Jutussa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen oli sen hallituksen esityksestä ja yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksellä lisätty pääomavastiketta koskeva määräys, joka sisälsi liikehuoneistojen osalta korotetun maksuvelvoitteen.

Taloyhtiön yhtiökokous oli 4.5.2014 päättänyt muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä siten, että yhtiöjärjestykseen otettiin uusi yleinen määräys pääomavastikkeesta, jonka mukaan liikehuoneistoille määrättiin jyvitetty 1,25 kertainen pääomavastikkeen maksuvelvoite. Määräyksen mukaan pääomavastikkeella katettiin yleisesti ne pitkävaikutteiset menot, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Yhtiön aiemmassa ennen muutosta voimassa olleessa yhtiöjärjestyksessä ei ollut ollut yleistä määräystä pääomavastikkeesta.

Yhtiöjärjestyksessä oli yleinen hoitovastiketta koskeva määräys, jonka mukaan liikehuoneistojen hoitovastike oli jyvitetty ja ne olivat velvollisia maksamaan hoitovastikkeen luvulla 1,25 jyvitettynä. Taloyhtiön hallitus perusteli yhtiöjärjestyksen muuttamista sillä, että uusi pääomavastikepykälä vastasi hoitovastikepykälää. Lisäksi yhtiön hallitus ilmoitti, että yhtiön kaikki kulut perittäisiin joka tapauksessa hoitovastikeperusteisesti, vaikka uutta pääomavastikepykälää ei yhtiöjärjestykseen otettaisi.

Liikehuoneiston omistanut osakkeenomistaja nosti mitättömyyskanteen yhtiökokouksen päätöstä vastaan. Hän katsoi, että päätöksellä lisättiin hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan. Sen vuoksi päätös olisi vaatinut hänen suostumuksensa.

Taloyhtiön hallituksen perustelut eivät hovioikeutta vakuuttaneet. Hovioikeus katsoi, että koska aiempi yhtiöjärjestys ei sisältänyt tällaista yleistä rahoitusvastikeperustetta, tehty yhtiöjärjestyksen muutos on merkinnyt sitä, että liikehuoneistojen osakkeenomistajien maksuvelvollisuutta on yhtiöjärjestyksen muuttamisella lisätty. Asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 35 §:n 4) –kohdan mukaan yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava asunto-osakeyhtiölain 27 §:ssä tarkoitetun määräenemmistön lisäksi osakkeenomistajan suostumus, kun lisätään hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan siten, että muutetaan vastike- tai muuta maksuperustetta taikka lisätään tai poistetaan maksuperuste. Hovioikeuden mukaan taloyhtiön yhtiökokouksen tekemä muutos olisi säännöksen perusteella vaatinut liikehuoneistojen osakkeenomistajilta suostumuksen muutokseen ja kun sitä ei ollut saatu, oli yhtiöjärjestyksen muuttamista koskeva päätös mitätön.

Hovioikeus julisti yhtiökokouksen päätöksen mitättömäksi ja velvoitti taloyhtiön korvaamaan osakkeenomistajan oikeudenkäyntikulut.

Osakkeenomistajaa on käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa edustanut asianajaja Jyrki Kuusivaara.

CONTINUE READING

yt-menettely-1.jpg?fit=1024%2C658&ssl=1

YT-menettely rikkomisesta hyvitystä

yhteistoimintalaki

Lentoyhtiö Blue1 Oy:ssä työskennellyt työntekijä irtisanottiin YT-neuvottelujen seurauksena vuonna 2011. Yhtiön emoyhtiö SAS Group oli ennen YT-menettelyn aloittamista julkaissut pörssitiedotteen, jossa se ilmoitti Blue1 Oy:n luopuvan osasta laivastoaan. Vantaan käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa 19.9.2014.

Käräjäoikeus katsoi, että Blue1 Oy:ssä aloitettiin YT-neuvotelut vasta sen jälkeen, kun tosiasiallista päätösvaltaa yhtiössä käyttänyt konsernin emoyhtiö SAS Group oli jo tehnyt Blue1 Oy:n liiketoimintaa koskevan päätöksen, joka johti henkilövähennyksiin. Kun lähtökohtaisesti tytäryhtiössä on käytävä yhteistoimintamenettely loppuun ennen kuin päätetään henkilökunnan irtisanomisesta, oli Blue1 Oy rikkonut yhteistoimintavelvoitettaan.

Käräjäoikeus velvoitti maksamaan työntekijälle hyvityksenä yhteistoimintalain rikkomisesta 10.000 euroa. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, että työntekijän työsuhde oli irtisanottu lainvastaisesti ja velvoitti yhtiön maksamaan hänelle 7 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Lisäksi Blue1 Oy velvoitettiin korvaamaan irtisanotun työntekijän oikeudenkäyntikulut.
YT-lain mukaan neuvottelut on käytävä loppuun ennen kuin työnantaja tekee päätökset henkilökuntansa vähentämisestä. Neuvotteluissa on aidosti käytävä läpi työnantajan esittämien toimenpiteiden perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot.

Mikäli työnantaja rikkoo yt-lain määräyksiä neuvotteluista, jotka koskevat henkilöstön vähentämistä, se voidaan tuomita maksamaan hyvitystä irtisanomalleen, osa-aikaistamalleen tai lomauttamalleen työntekijälle. Hyvityksen tuomitsemiseksi riittää, että työnantaja on rikkonut yt-lain menettelysäännöksiä.

Työntekijää on jutussa avustanut asianajaja Jyrki Kuusivaara.

CONTINUE READING

DM_03242016_1085.jpg?fit=1024%2C682&ssl=1

Raskaana olevan irtisanominen oli syrjintää

Tasa-arvolain rikkominen

Hyvinkään käräjäoikeus on antanut 27.6.2014 toimistomme (asianajaja Jyrki Kuusivaara) hoitamassa jutussa tuomion, jossa se on velvoittanut työnantajan maksamaan työntekijälle hyvitystä tasa-arvolain rikkomisen johdosta tilanteessa, jossa se oli irtisanonut raskaana olevan työntekijänsä.

Asiassa oli kyse tilanteesta, jossa työnantaja oli irtisanonut työntekijän työsuhteen sen jälkeen, kun työntekijä oli jäänyt sairauslomalle selkävaivojen vuoksi. Työntekijän mielestä työnantaja oli irtisanonut työsuhteen raskauden vuoksi.  Työnantaja asetettiin konkurssiin kahden viikon kuluttua irtisanomisesta.

Työntekijä nosti käräjäoikeudessa kanteen, jossa hän vaati korvausta työsuhteen laittomasta irtisanomisesta ja tasa-arvolain mukaista hyvitystä syrjinnästä. Työntekijä väitti irtisanomisen johtuneen raskaudesta. Työnantaja puolestaan väitti irtisanomisen johtuneen tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä viitaten konkurssiinsa. 

Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että työntekijä oli tullut irtisanotuksi kahdella syrjivällä perusteella. Toisaalta irtisanominen oli tapahtunut työntekijän sairauden johdosta ja toisaalta raskauden johdosta.   

Käräjäoikeus vahvisti työnantajan syyllistyneen naisten ja miesten välisen tasa-arvosta annetun lain mukaiseen syrjintään. Käräjäoikeus velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle tasa-arvolain mukaisen hyvityksen ja korvausta laittomasta irtisanomisesta. Lisäksi korvattaviksi tulivat työntekijän oikeudenkäyntikulut.

CONTINUE READING

DM_03242016_1235.jpg?fit=1024%2C682&ssl=1

Finnair Cargo Oy:ltä korvauksia työntekijälle

Laiton irtisanominen

Finnair Cargo Oy tuomittiin suuriin korvauksiin laittomasta irtisanomisesta. Helsingin käräjäoikeus velvoitti Finnairin tytäryhtiön maksamaan yli 100.000 euron korvaukset laittomasti irtisanotulle työntekijälleen.

Finnairin rahtiyhtiö Finnair Cargo Oy on tuomittu   maksamaan yli 100.000 euron korvaukset  irtisanotulle työsuojeluvaltuutetulle. Helsingin  käräjäoikeus antoi asiassa tuomionsa 21.9.2005.

Työsuojeluvaltuutetun työsuhde purettiin syyskuussa 2004. Syyksi työnantaja ilmoitti epäselvyydet matkalaskussa. Yhtiön mukaan työntekijän toiminta aiheutti luottamuspulan, jonka seurauksena työsopimusta ei voinut jatkaa.

Käräjäoikeutta työnantajan perustelut eivät vakuuttaneet. Käräjäoikeus katsoi, ettei väitetystä matkalaskun manipuloinnista ollut näyttöä. Sen sijaan oikeus katsoi, että työsuojeluvaltuutettu päinvastoin halusi varmistua työnantajan olevan tietoinen matkalaskun lopullisesta muodosta.

Työsuhteen päättäminen oli oikeuden mielestä selvästi laitonta. Oikeus päätyi lähes maksimikorvauksiin, koska se piti yhtiön menettelyä ”varsin moitittavana”. Työnantajan olisi pitänyt varmistua päätöksensä perusteista erityisen huolellisesti, koska varojen väärinkäytöstä johtuva erottaminen on työntekijän kannalta erittäin leimaavaa.

Finnair Cargo Oy velvoitettiin maksamaan työntekijälle irtisanotun palkka 24 kuukaudelta. Lisäksi yhtiö joutuu maksamaan irtisanomisajan palkkaa lähes 19.000 euroa, lomakorvausta noin 3.000 euroa ja odotusajan palkkaa 800 euroa.

Irtisanomisen jälkeen työntekijä jäi työttömäksi. Hän oli palvellut Finnairia 17 vuotta.

Asianajaja Jyrki Kuusivaara avusti jutussa irtisanottua työntekijää.

CONTINUE READING

young-stylish-businessman_fkkGiKHu.jpg?fit=1024%2C682&ssl=1

Työsopimuksen ”esisopimuksen” rikkomisesta korvauksia

Työsopimus voi syntyä vaiheittain

Vantaan käräjäoikeus on 10.1.2008 antamallaan tuomiolla arvioinut työsopimuksen syntymistä sekä niiden työsopimuslain säännösten soveltamista, jotka koskevat korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Käräjäoikeuden mukaan työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskevat säännökset tulivat sovellettaviksi, kun työsopimuksen solmimisesta oli vallinnut yksimielisyys vaikka kirjallista sopimusta ei vielä ollut tehty. Myös työsopimus saattoi siis syntyä vaiheittain.

Työsopimuslain mukaan työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa työntekijän ja Vantaan kaupungin välillä oli ajateltu solmia määräaikainen työsopimus. Työsopimusta ei kuitenkaan ollut tehty kirjallisesti ja Vantaan kaupunki väitti, että työsopimusta ei ollut syntynyt lainkaan.
Vantaan kaupungin kannan mukaan kaupungilla työsopimukset tehtiin aina kirjallisesti ja työsopimus syntyy vasta, kun sen ehdoista on päästy yksimielisyyteen työnantajan ja työntekijän välillä. Tähän vedoten työnantaja ei suostunut antamaan työntekijälle työtä. Lisäksi työnantaja katsoi, että sillä olisi ollut työsopimuksen purkuperuste, koska työntekijä ei ollut toimittanut todistuksia sairaspoissaoloistaan työnantajan ohjeistuksen mukaisesti.

Käräjäoikeus katsoi, että niitä työsopimuslain säännöksiä, jotka koskevat korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä, voitiin tässä tapauksessa soveltaa, kun työsopimuksen solmimisesta oli ollut työnantajan ja työntekijän välillä yksimielisyys, vaikka kirjallinen työsopimus oli jäänyt tekemättä ja työsuhteen ehdot tarkemmin sopimatta. Käräjäoikeus totesi, että työnantajalla olisi tullut olla työsuhteen purkuperuste, jotta se olisi voinut laillisesti vetäytyä työsopimuksen solmimisesta työntekijän kanssa.
Käräjäoikeus katsoi, että työntekijän laiminlyönti toimittaa työnantajan hyväksymä selvitys sairaspoissaoloistaan ei ollut niin olennainen työntekijän velvoitteiden rikkominen, että työnantajalle olisi syntynyt lain edellyttämä erittäin painava syy purkaa työsopimus. Näin ollen sillä ei myöskään olisi ollut oikeutta vetäytyä työsopimuksen tekemisestä työntekijän sairauden muodostaman esteen päätyttyä.

Käräjäoikeus katsoi, että työsopimuksen laitonta päättämistä koskevat työsopimuslain säännökset tulivat sovellettaviksi tapaukseen. Käräjäoikeus arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä viiden ja puolen kuukauden palkkaa vastaavan määrän.

Asiaa on käräjäoikeudessa hoitanut asianajaja Jyrki Kuusivaara.

CONTINUE READING

Older Posts

Asianajotoimiston sertifikaatti

Google arvosteluja IconGoogle arvosteluja

4,7 18 arvostelua

Meistä sanottua Kirjoita arvostelu

Helsingin toimisto

Ruoholahdenranta 1 E, 2. krs
FI-00180 Helsinki
Puhelin (09) 3157 6852

Yleiset sopimusehdot (toimeksiannon sopimusehdot)

Tampereen toimisto

Verstaankatu 2 C (katutaso)
FI-33100 Tampere
Puhelin (03) 755 8120
Asianajotoimisto Tampere

Lakimiesten suorat numerot

Jyrki Kuusivaara
050 535 7467
Jukka Muhonen
040 966 7202

© 2002 - 2023 Asianajotoimisto Kuusivaara Oy

  • Yhteystiedot
  • Asianajajat
  • Palvelut
  • Yrityksille
  • Tietoa
  • Hintatietoja
  • Blogi
  • Verkkoasiointi
  • EnglishEnglish
Käytämme verkkosivuillamme evästeitä parantaaksemme verkkopalveluiden käyttöä. Napsauttamalla "Hyväksy kaikki" hyväksyt KAIKKIEN
evästeiden käytön. Voit kuitenkin valita "Evästeasetukset" ja valita vain välttämättömät evästeet.
EvästeasetuksetHyväksy kaikki
Muokkaa suostumusta

Tietoja

Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä parantaakseen käyttökokemustasi, kun selaat sivustoa. Näistä tarpeellisiksi luokitellut evästeet tallennetaan selaimeesi, koska ne ovat välttämättömiä verkkosivuston perustoimintojen toiminnalle. Käytämme myös kolmannen osapuolen evästeitä, jotka auttavat meitä analysoimaan ja ymmärtämään, kuinka käytät tätä verkkosivustoa. Nämä evästeet tallennetaan selaimeesi vain suostumuksellasi. Sinulla on myös mahdollisuus kieltäytyä näistä evästeistä. Joidenkin evästeiden käytöstä poistaminen voi vaikuttaa selauskokemukseesi.
Tilastolliset evästeet
Verkkoanalytiikkatyökalut (Google Analytics ja Google Tag Manager) auttavat meitä ymmärtämään, miten asiakkaamme käyttävät sivustoamme ja mistä he sinne saapuvat.
Välttämättömät evästeet
SAVE & ACCEPT